You are currently viewing Viisi toimintahäiriötä tiimissä – tarina johtajuudesta
Patrick Lencionin kirja Viisi toimintahäiriötä tiimissä - tarina johtajuudesta (2002)

Viisi toimintahäiriötä tiimissä – tarina johtajuudesta

Jokaisen tiiminvetäjän ensisijaisen tavoitteen tulisi olla se, että tiimin jäseneksi pääsyä suorastaan jonotetaan juuri hyvän johtamisen takia. Lencionin viisi toimintahäiriötä tiimissä -ratkaisumallin avulla on helppo pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Kirja-arvio: Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Patrick Lencioni (2002)

Viisi toimintahäiriötä tiimissä (Five dysfunctions of a team) on toimiva ja ajankohtainen edelleen, vaikka Lencionin alkuperäisversio julkaistiin jo 2002. Luin kirjan viimeksi yli viisitoista vuotta sitten ja pidin lukemastani jo silloin. Sisällysluettelo mahtuu yhdelle sivulle ja reilun kahden sadan sivun mittaisen kirjan lukee muutamassa tunnissa. Kirjassa ei ole turhaa toistoa, vaan tarina etenee reippaasti joka sivulla. 

Vinkki: Jos bisneskirjallisuus kiinnostaa, mutta et tiedä mistä aloittaisit, aloita Lencionin kirjoista. Johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen pääkohdat on helppo oivaltaa tarinallisesta juonesta. Kirjat ovat helppolukuisia, eikä Lencioni kikkaile vaikeilla bisnestermeillä. Toiminnan kehittämisen mallit, joita tämä liikkeenjohdon konkari käyttää, ovat yksinkertaisia ja ytimekkäitä. Lencionin kirjoja saa myös suomen kielellä. 

Kirjassa kuvatun johtoryhmän tarina ei vaikuta teennäiseltä ja tarinan päähenkilön Kathrynin kokemukset ovat uskottavia. Lukija voi nähdä silmiä pyörittelevän tiimiläisen mielessään. 

Parasta on Lencionin mallin yksinkertaisuus. ”Vaikka yhtenäisen tiimin rakentaminen onkin vaikeaa, se ei ole monimutkaista. Itse asiassa ratkaisevaa on pitää prosessi yksinkertaisena.”, Lencioni toteaa.

Viiden kohdan malli on käytännössä toimiva ja se soveltuu yhtä hyvin sekä johtotiimien vetäjille että tiimin toimintaa kehittäville tiimiläisille. Toimintahäiriöisen tiimin ydinongelmat ovat joka tapauksessa samoja, katsoi niitä sitten johtajan tai tiimiläisen silmin. Kirja antaa ajattelemisen aihetta myös henkilölle, joka työskentelee toimimattoman tiimin jäsenenä eikä oivalla olevansa itse osasyyllinen tiimin huonoon yhteishenkeen. 

Asiantuntijoista johtajiksi organisaation portaita kavunneet eivät ole välttämättä koskaan ehtineet ajatella, mitkä ovat toimivan tiimin rakennuspalikat – saati sitten oivaltaneet, että heillä olisi asian kanssa jotain tekemistä. 

Asiantuntija-johtajilta odotetaan ihmeitä tiimityötaidoissa ilman, että johtamisen kehittämiseen ja tiiminrakennuksen perusasioiden läpikäyntiin varattaisiin aikaa, koska työyhteisön paine vaatii keskittymään tulosten tekoon. Toimivan tiimin ja hyvien tulosten keskinäistä korrelaatiota ei hahmoteta, tai aiheeseen ei uskalleta tarttua. Yhteistyön kehittämiseen ei haluta käyttää aikaa eikä rahaa, koska porukan mielipidejohtajat pitävät aihetta turhana hössötyksenä. 

Edellä sanottu on kuin suoraan Lencionin kirjasta, vaikka kyseessä on työelämästä tuttu oma kokemukseni – ja varmasti myös monen muun kokemus.  

Toimintahäiriöiden korjaamiseen keskittyvässä mallissa pureudutaan mm. vastuun välttelyyn, konfliktien pelkoon, politikointiin ja egoon sekä luottamuspulaan, jotka ovat tyypillisimmät juurisyyt huonon tiimihengen takana. Ratkaisu on käsitellä asiat avoimesti askel askeleelta. Mallin käyttö on selitetty ratkaisuehdotuksineen kirjan lopussa. 

Olen työskennellyt johtotiimissä, jossa tämä malli oli tiiminrakennuksen perusta. Tulokset olivat mittareilla arvioituina huimia. Se näkyi myös tiimiläisten työmotivaatiossa ja työn laadussa – joka päivä. 

Vastaa